Moni luulee, että Suomi on tasa-arvoasioissa mallimaa. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta. Tasa-arvoa ei ole se, että naisille annetaan erityisoikeuksia miehiin nähden.
Otetaanpa muutama räikeä esimerkki:
Armeija on miehille pakollinen ja naisille ei. Viime vuosina pakollisuus on hieman lieventynyt, mutta käytännössä se on pakko. Armeijan käymättömiä pidetään yleisesti homoina ja/tai mielisairaina. Moneen työpaikkaankin on tie pystyssä, jos armeijaa ei ole käyty.
Armeijan käynti on iso taloudellinen uhraus mieheltä. Käytännössä siinä menettää vuoden palkan. Joskus feministisiat eli femakot vetoavat siihen, että naisen täytyy synnyttää. Jotenkin femakon kieroutuneessa mielessä nämä ovat toisiinsa verrannollisia asioita. Sopivasti "unohtuu", että lapsen teosta maksetaan hyvin ja lapsi on yleensä toivottu.
Nainen voi halutessaan myös kiristää mieheltä kymmeniä tuhansia euroja (ja yhteiskunnalta vielä miljoonia päälle) houkuttelemalla tämän seksiin ja valehtelemalla, että ehkäisy on hoidettu. Jos asia olisi toisinpäin, mies tuomittaisiin törkeästä petoksesta.
Miehen pitäisi voida yksipuolisesti päättää abortista tässä tapauksessa. Jos nainen ei suostu, niin ainakaan häntä ei pidä tukea taloudellisesti. Jos joku itkijäeukko alkaa nyt poraamaan, että miehen kiristys on vain lapsen etu, niin otettakoon sitten ensin äidiltä kaikki liikenevä raha ja mieheltä vasta sitten, jos lapsi (muka) edelleen jää jostain paitsi.
Erotilanteessa lapsen huoltajuus jää melkein sataprosenttisesti naiselle. Jos tasa-arvo toteutuisi, arvon pitäisi olla noin 50 %.
Entäs sitten palkat? Femakkojen ikiaikainen kitinä on se, että naisen euro on 80 senttiä. Siinä vain unohtuu mainita, että verrataan kaupan kassan ja yrityksen toimitusjohtajan palkkoja keskenään. Tottakai vaativammasta hommasta on maksettava enemmän. Ei kai sitä muuten kukaan tekisi. Naisillahan on täysi valinnan vapaus valita ammattinsa. Ei ole pakko valita matalapalkka-alaa.
Jos sitten puhutaan saman alan tehtävistä, niin kitinä on ihan yhtä turhaa. Naisethan pääsevät töihin pyytämällä työhaastattelussa pienempää palkkaa. Turha siitä on kitistä sen jälkeen. Olisi varmaan paikkakin jäänyt saamatta korkeammalla palkkatoiveella. Siinä kun täytyy todistaa olevansa palkan arvoinen.
Toinen turha kitinän aihe on ylenemismahdollisuudet. Naiset luulevat, että tunnollisuudesta pitäisi automaattisesti napsahtaa ylennys, mutta eihän se niin voi olla. Esimieheksi pääsevät sellaiset, joilla on taipumus ottaa johto käsiinsä ja jotka uskaltavat olla myös epäsuosittuja. Naisethan tunnetusti yrittävät mielistellä kaikkia (paitsi itseään kauniimpia kollegoja). Yritysten pitää myös huomioida, että nuoret naiset hankkivat lapsia ja käyvät siksi kalliiksi. Sen on näyttävä myös palkassa.
Esimerkkejä löytyisi helposti vaikka kuinka paljon. Tasa-arvovaltuutettu on täysi vitsi. Virka pitäisi nimetä Naistenetujen ajajaksi.
Wednesday, January 7, 2009
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment